Juhannus on pian ovella ja Korisliigassa eletään pääsarjahistorian oudointa kesää. Hätähuutoja liigan puolesta on kuultu enemmän kuin koskaan, seurojen talous tökkii ja liitolta perätään enemmän arvostusta sekä panostusta liigan ympärille. Kesäkuun puolivälissä markkinoilla on enemmän vapaita pelaajia kuin koskaan ja se kertoo seurojen varovaisuudesta. Maksukyky on koetuksella monella paikkakunnalla ja yhtälö "pienet tulot - suuret menot" ei ymmärrettävästi houkuta.
Tällä hetkellä – kesäkuun puolivälissä – ei ole edes varmaa tietoa, pelataanko Korisliigaa ensi kaudella 12 joukkueella. Mestaruutta juhlinut Helsinki Seagulls on luvannut kertoa tulevaisuudestaan juhannukseen mennessä ja mikäli mestari ei saa taustojaan kuntoon, ensi kaudella mukana on vain 11 joukkuetta.
Seuraava kysymys kuuluukin – miten käy tulevan kauden sarjajärjestelmän. Siirrytäänkö siinä tapauksessa 11 joukkueen nelinkertaiseen sarjaan ja 40 ottelun runkosarjaan? Monen seuran mielestä nykyinen ottelumäärä 32 peliä on liian pieni ja sitä olisi syytä kasvattaa. Europeleihin ei ole suurta kiinnostusta, joten sarjaohjelmasta löytyy halutessaan tilaa laajemmallekin sarjalle. Koripalloliitto tukee Mestarien liigaan lähtevää seuraa 25 000 eurolla ja se voi houkutella osallistumaan. FIBA Europe Cupin voi huoletta unohtaa. Osallistuminen tuottaa pelkkää taloudellista tappiota ja onneksi sinne lähdöstä voi kieltäytyä. Kysykää vaikka Kauhajoelta.
Jokainen otteluista saatava euro tekisi hyvää seurojen kassaan, mutta toisaalta ottelumäärän kasvattaminen aiheuttaisi lisäkuluja mm. Ruutu-palvelun suuntaan. Suurempi ottelumäärä helpottaisi myös nuorten pelaajien peluutusta, koska jatkuva kilpajuoksu ylempään jatkosarjaan pääsystä poistuisi. Eikä 11 joukkuetta ole ihanteellinen ylempään ja alempaan jatkosarjaan. Vilppaalta ainakin vahva peukku lisäpeleille.
*****
Korisliigan myllerrys sai alkutahtinsa jo maaliskuussa, kun tiedot BC Nokian talousvaikeuksista tulivat julkisuuteen. Harjuniityn väliaikaisesta kotipesästä komeaan AGCO Power Arenaan siirtynyt hallitseva mestari jäi sensaatiomaisesti pudotuspelien ulkopuolelle ja kun uuden Areenan käyttökustannukset eivät kompensoineet paikalle saapuneita katsojia, BC Nokia Näädät Oy julkaisi toukokuun puolivälissä tiedotteen, jossa se ilmoitti luopuvansa Korisliigan sarjapaikasta. Nykyinen toimintaympäristö ei ollut yhtiön arvion mukaan taloudellisesti ja urheilullisesti kestävää toimintaa ja lopullinen kuolinisku tapahtui taustarahoittaja Marko Pirhosen vedettyä rahahanansa kiinni.
Jos taustayhtiön päätös olisi ollut tiedossa aikeisemmin, pelastusoperaatiolla olisi ollut paremmat mahdollisuudet onnistua. BC Nokian järjestämä ”kohtalonkokous” kokosi Areenalle 250 koripallon ystävää, mutta liigalisenssiä ei lopulta kahden vuoden takaiselle mestarille myönnetty. Nyt BC Nokia jatkaa I divisioona B:ssä ja samalla onnittelut Lapualle liigapaikasta. Onnittelut myös Karkkilaan, joka nousi I divisioona A:han ja iso käsi Vilppaan naisille, jotka saavuttivat paikan I divisioonaan. Pitkän tauon jälkeen.
Nokiaakin kovempi paukku räjähti silmille kesäkuun alussa Töölössä, kun pitkää hiljaiseloa viettänyt Seagulls ilmoitti harkitsevansa liigapaikasta luopumista. Vajaa vuosi sitten uutisoitu omistajakuvio liettualaisten Basketball Holding Companyn kanssa karahti lopullisesti karille ja lokkilauman taustayhtiö Deslax Oy/Kulvikin perhe jäi pois seuran taustoilta. Vaikka Seagulls sai kesäkuun 5. päivän liigalisenssikäsittelyssä sarjapaikan ensi kaudelle, seuran tulevaisuus on edelleen hämärän peitossa. Juhannus kolkuttaa ovelle ja Seagullsin poistuminen liigakartalta olisi valtava isku suomalaisen koripalloilun näkyvyydelle valtakunnallisesti.
Urheiluseuran pyörittäminen Suomessa ei ole suurta bisnestä eikä BC Nokia ei ole ainoa kevään 2025 luopuja – valitettavasti. Lätkän Mestiksen Kajaanin Hokin taustayhtiö Hokki Kainuu Oy ajautui konkurssiin maaliskuussa eikä helppoa ole ollut Imatran Ketterälläkään. Lentopallon puolella liigapalloilu loppui naisissa Hämeenlinnassa ja miehissä Joensuussa. Seuraavaa odotellessa.
Mitä sitten on tehtävissä? Selvää on, että seurojen tulot vs. kulut eivät vastaa toisiaan ja pelaaminen Korisliigassa uskottavalla joukkueella on kallista. Koripalloliiton tuki seuroille pitää saada uudelle tasolle ja apua pitää löytyä esimerkiksi sarjamaksuihin. Yhteisten elementtien myyminen on ollut aivan lapsenkengissä jo vuosia eli sitä ei ole ollut käytännössä ollenkaan.
Korisliigan eriyttäminen liitosta on ollut esillä useaan otteeseen. Se voisi antaa uutta potkua ja mahdollisuuksia seuroille, mutta hintalappu ei olisi halpa. Pystyisivätkö rahapulassa kituvat liigaseurat useamman kymppitonnin lisäsatsaukseen? Vedonlyönnin avautuminen voi avata uusia mahdollisuuksia jatkossa, mutta Korisliiga ei varmasti ole niitä kaikkein mediaseksikkäimpiä kumppaneita. Mikä on oikea ulkomaalaisten määrä liigassa? Mikä on henkitoreissaan kituvan Suomen cupin kohtalo? Lahden seurakokouksessa käydään keskusteluja mielenkiintoisista asioista.
*****
Elokuussa käynnistyvät EM-kotikisat Tampereella lähestyvät ja suomalaiset huippupelaajat ovat aloittaneet jokakesäiset Open Gymit Helsingin Urhea-hallissa. Päävalmentaja Lassi Tuovi kutsui paikalle 42 pelaajaa ja Susijengi kokoontuu 28. heinäkuuta valmistavaan leiritykseen Lohjan Kisakeskukseen. Suomi pelaa kahdesti Belgiaa ja Puolaa vastaan esilämmittelynä ja itse EM-kisat alkavat elokuun 27. päivä Nokia Areenalla. Suomi kohtaa alkulohkossa Ruotsin, Iso-Britannian, Montenegron, Liettuan sekä Saksan. Lisäksi miesten haastajamaajoukkue lähtee Saksan Universiadeihin heinäkuussa. Vilppaasta leiritykseen osallistuvat Samu Adler sekä Luukas Vaara.
Kovia kotimaisia nimiä on edelleen ilman seuraa ja onkin mielenkiintoista seurata, kuinka moni joukosta pyrkii hakemaan tulevaa työnantajaa Suomen rajojen ulkopuolelta. Liigajoukkueiden budjetit tuskin mahdollistavat usean huipun palkkaamista, vaikka mieli tekisi. Tällä hetkellä pelaajasopimusten määrä seuroittain näyttää tältä: Vilpas 9, Pyrintö 8, Kouvot 8, Lahti 7, Korihait 7, Bisons 6, Kauhajoki 6, Kataja Basket 4, Kobrat 3, Honka 2, KTP Basket 2 ja Seagulls 0. Kotkasta kuuluu kovia siirtohuhuja ja mikäli ne pitävät paikkaansa, satamakaupungissa mielitään menestysaikojen palauttamista Suomenlahden rannalle.
Jäädään seuraamaan, mitä tekevät kesän aikana sopimuksettomista pelaajista esimerkiksi Andre Gustavson, Daniel Dolenc, Eemi Luukkonen, Erik Sajantila, Hannes Pöllä, Henri Kantonen, Ilari Seppälä, Jacob Grandison, Joel Mäntynen, Lassi Nikkarinen, Okko Järvi, Perttu Blomgren, Remu Raitanen, Severi Kaukiainen, Shawn Hopkins, Teemu Suokas, Thomas Tumba, Timo Heinonen, Tomas Murphy, Tuomas Hirvonen, Vili Nyman ja Ville Tahvanainen. Näistä nimistä saisi koottua aika kovan nipun sarjaan kuin sarjaan.
*****
Loppuun vähän musahommia. Monella seuralla on omat kannustuslaulunsa, toisilla paremmat, toisilla huonommat, toisilla itse tehdyt, toisilla lainatut. Tunnetuimpia jääkiekon maalilauluja lienevät Tapparan omima Opus-hitti ”Live is life” ja Tepsin ”Maali se on hunajata”, jonka Erkki Liikanen teki tunnetuksi jo 1984.
Koriksen puolelta kylmimmät väreet on aina aiheuttanut Chicago Bullsin maaginen esittelybiisi. Alan Parsons Project julkaisi 1982 albumin ”Eye In The Sky”, jonka avauskappale ”Sirius” sopi kuin nyrkki silmään vuoden 1984 kolmosdraftatin Michael Jordanin kanssa. Loppu onkin historiaa eli kuusi NBA-pystiä, kuusi kertaa finaalien MVP, viisi kertaa NBA:n MVP ja 14 kertaa All-Star -pelissä. GOAT molemmille.
Kotimaisen koriksen ykkössuosikkini löytyy ehdottomasti Kotkasta, jonka ”KTP Anthem” by Idän Ihme, Taikamaha ja Supersankari sykähdyttää joka kerta Karhuvuoren Steveco Areenalla. Harmi, että Junnu Vainion ”Vanhojapoikia viiksekkäitä” on DJ:n vaihdon mukana jäänyt unholaan. Päivastaisen reaktion aiheutti aikoinaan ToPon kotipelissä ämyreistä pauhannut James Brownin superhitti ”I Feel Good”. Vilppaassakin hommaa kokeiltiin aikanaan, mutta SUGR-yhtyeen ”Punainen ja valkoinen” ei oikein lähtenyt lentoon. Toinen ääripää löytyy Nokialta, jossa kisattiin 1995 ”Kisa Nokia” -biisin tahdissa. Youtubesta löytyy sekin edelleen.
Terveisin Presidentti (se toinen salolainen)