Laulun sanoin matka jatkuu, Joensuusta länteen, Kuopiosta pohjoiseen… Joensuussa tulee kyllä käytyä useamman kerran vuodessa, mutta vierailut suuntautuvat yhteen ja samaan paikkaan Mehtimäelle. Kuopioon ei ole ollut asiaa pitkään aikaan ja viimeisin kokemus on divarikaudelta, jolloin Kuopion Linkki pelasi Vilppaan kanssa samassa sarjassa. Nykyään pohjoisin matkustuskohteeni taitaa olla Lapuan Urheilutalo, sillä Lapin matkaajaa meikäläisestä ei saa millään. Fakta on, ettei lämpö luita riko ja siitä pyrin pitämään kiinni kynsin hampain. Presidentin kynä puhuu taas ja vastuu on edelleen lukijalla. Saa lukea, ei ole pakko.
*****
Salon Vilpas lienee ainoa liigaseura, jolla on sekä presidentti että kuningas. Näin vaalivuoteen presidentin vakanssi sopii mainiosti ja kuninkaalla viittaan takamies Tavon Kingiin, jolle joukkuekaverit ovat yrittäneet opettaa suomen kieltä. Pieni oppimäärä on jo hallussa ja ”Tay” osaa jo sanoa pehmeällä amerikan murteella ”Herra Kuningas”. Keisari joukosta puuttuu ja sellainenkin meillä on ollut, sillä pelaajat ristivät kaudella 2014-2015 takamies Darren Duncanin keisariksi. Syytä en tiedä.
Aatelisia meillä on lisääkin, sillä tarkkasilmäisimmät ovat varmaan bonganneet päävalmentaja Jussi Savolaisen kasvot Sandels-oluttölkin kyljestä. Savolaisen salatut juuret viittaavat yhdennäköisyyteen Johan August Sandelsin kanssa. Ruotsalainen kreivi ja sotamarsalkka Sandels tunnetaan etevimpänä Suomen sotaan osallistuneista Ruotsin armeijan upseereista George Carl von Döbelnin ohella. J.L. Runeberg kuvaa Vänrikki Stoolin tarinoissa Sandelsia hyvän ruuan ja juoman ystävänä, joten sekin sopii Vilppaan päävalmentajaan, joka teki juuri jatkosopimuksen ensi kaudelle. Onnittelut Jussille. Ja toki myös Teemulle.
*****
Korisliigan runkosarja sai arvolleen sopivan päätöksen ja huippujännittävän päätöskierroksen jälkeen ylemmässä jatkosarjassa jatkavat Helsinki Seagulls, BC Nokia, Kataja Basket, Salon Vilpas, Uudenkaupungin Korihait sekä Karhubasket Kauhajoelta. Päätöslauantai sinetöi Kouvolan Kouvojen ja Lapuan Kobrien jäämisen alempaan jatkosarjaan yhdessä Tampereen Pyrinnön, KTP Basketin, Loimaan Bisonsin ja Lahti Basketballin kanssa. Kymmenen ottelun jatkosarjat määrittävät, ketkä kohtaavat 5. huhtikuuta alkavissa pudotuspeleissä. Mielenkiintoa jatkoon tuo, että alkukauden suvereeni hallitsija Seagulls on kompuroinut urakalla viime pelit. Se on voittanut viidestä viime pelistään vain yhden eikä kirkossa kuulutettu ykkössija näytäkään enää niin saletilta. Salolaisittain harmittavaa on, että kyseinen peli oli juuri Vilpasta vastaan…
Uusi mestari ja Pantteripatsaan haltija on selvillä viimeistään toukokuun 24. päivä. Jännittävää seurattavaa on myös, kuka hakee vauhtia I divisioonasta. Tällä hetkellä divarin kärjessä porskuttaa kaksikko Tapiolan Honka ja Jyväskylän JBA. Pudotuspelit voivat toki olla yllätyksellisiä, mutta vaikea nähdä muita ehdokkaita ensi kaudelle liigaympyröihin.
Korisliigan peräpäässä tehtiin maanantaina mielenkiintoisia ratkaisuja, kun saman päivän aikana sekä Lahti (Tom Cooman) että Bisons (Juri Heinämäki) vaihtoivat päävalmentajaa. Onnea Kristian Palotielle ja Konsta Mastomäelle. Loppukauden posti on vaativa, muttei helppo.
Vilppaalle paikka kevään pudotuspeleissä on kahdeksas peräkkäinen ja vastaavaan ovat pystyneet vain Kauhajoki, Kataja Basket sekä Seagulls. Ylemmän jatkosarjan kuusikolla on yksi ja sama tavoite eli kotiedun saavuttaminen, joten jokainen voitto on arvokas. Jatkosarja päättyy 30. maaliskuuta ja silloin olemme viisaampia tästäkin asiasta.
Vilppaan pelaaminen on kehittynyt melkoisesti vaikean alkusyksyn jälkeen. Runkosarjan 22 ottelusta Vilpas voitti 13 ja voitoitta jäätiin vain Seagullsia ja Kauhajokea vastaan. Puhtaat 2-0 voitot otettiin Katajasta, Loimaasta, Lahdesta ja Kobrista. Jatkosarjat käynnistyvät Vilppaan osalta jo torstaina, koska perjantaina Salohallin valtaa Wanhojen tanssit ja lauantaina Pormestarinkadun päässä pelataan lentopalloa LP Viestin ja Hämeenlinnan kesken. Katsojien ja seuran talouden puolesta harmittaa, että Vilppaan jatkosarjan otteluohjelmaan ei mahdu yhtään lauantaipeliä. Tulevat kotipelipäivät ovat torstai, keskiviikko, tiistai, perjantai ja tiistai. Savolaisen näköisjuoman myynti on noina iltoina varmasti hiljaisempaa.
Harvoin on keskustelu ulkomaalaisten ympärillä kiehunut yhtä kovana kuin tällä kaudella Salossa. Useampaa vahvistusta on lähetelty Helsinki-Vantaalle syksystä lähtien, mutta yhtä vaihtoa enempää (Henson -> Overton) Vilppaan toimistolla ei ole lähdetty tekemään. Se kertoo maltillisuudesta, jota kannattajiltakin toivoisi löytyvän enemmän. Jokainen fani elää luonnollisesti tunteella ja oikeus mielipiteeseen on olemassa. Pelaajamarkkinoilla ei vaan ole Suomen palkkatasolla hirveästi valinnanvaraa ja huonompaan kukaan ei halua vaihtaa. Etenkin ammattilaisuraansa aloittelevat pelaajat kypsyvät uuteen rooliinsa uudessa maassa eri aikoihin ja maltti on valttia.
Tällä kaudella eniten ongelmia sopivien vahvistuksien löytämisessä on ollut Kauhajoella, jonka maisemiin on käynyt tutustumassa kymmenen eri vahvistusta. Se on paljon ja tuntuu varmasti seuran kukkarossa. Kolikon toinen puoli on, että Karhubasketin suomalaispelaajien rooli on pakostakin kasvanut ja se tuskin harmittaa kauhajokisia. Satsaaminen kotimaan poikien peliaikaan on kuin laittaisi rahaa pankkiin.
*****
Sitten asiaa pituudesta. Koripalloa pidetään pitkien ihmisten pelinä, mutta yhtä usein siitä puhutaan älykkäiden ihmisten pelinä. Koripallon säännöt eivät ole helpoimmasta päästä ja pelkän lay-up heiton opetteleminen tuottaa kokemattomalle harmaita hiuksia. Pituudesta on koripallokentillä hyötyä, mutta myös pienet ihmiset voivat päästä aivan huipulle saakka. Olkoon tästä esimerkkinä Tyrone Curtis Bogues, joka tunnetaan paremmin lempinimellä ”Muggsy”. Hän on NBA:n lyhin pelaaja kautta aikojen ja Boguesin päälaki keikkuu vaatimattomassa 160 sentin korkeudessa. Nykyään 59-vuotias Bogues pelasi senteistä huolimatta 14 vuotta maailman kovimmassa ammattilaisliigassa Washingtonissa, Charlottessa, Golden State Warriorseissa ja Torontossa. Eikä Anthony ”Spud” Webbin geenit luvanneet miehelle pitkää NBA-uraa. Jotkut korisfanit saattavat muistaa Dallasin All Star -viikonlopun 1986. Tapahtuman donkkikisassa oli vain yksi suosikki, Dominique ”Human Highlight Film” Wilkins. Paikalle saapui myös Atlantan 168-senttinen Spud Webb, joka vakuutti tuomariston 115 sentin pompullaan ja huimilla donkeillaan.
Vilppaan pelaajien huimasta ponnistusvoimasta on jäänyt parhaiten mieleen Johnathan Jordan kaudella 2017-2018. Jordan oli 178cm sulka päässä, mutta pomppua löytyi! Jordan tilastoi 18.4/5.2/4.3 syöttöä ja siihen ne kivat muistot jäivätkin. Vilpas oli voittanut tammikuussa 20 ottelustaan 18, mutta Jordan päätti karistaa omasta tahdostaan Salon lumet jaloistaan. Paikkaajaksi palkattiin alkukauden Makedoniassa pelannut Jaylon Brown, joka pokkasi kauden päätteeksi hopeamitalin kaulaansa. Brown on tehnyt komean uran Vilppaasta lähdön jälkeen, mistä kertoo miehen CV: Espanjan pääsarjaa kolme kautta (Bilbao), yksi Saksan Bundesliigassa (Hamburg) ja viimeksi kaksi kautta Turkin liigassa (Pinar Karsiyaka). Kova.
Jos taas haluat tutkailla NBA-kenttien pisimpiä kaiffareita, kannattaa käydä googlettamassa Sudanin Manute Bol (231cm), Romanian Gheorghe Muresan (231cm), Kiinan Yao Ming (230cm), Senegalin Tacko Fall (229cm) tai USA:n Shawn Bradley (228cm). Vaihtoehtoisesti voitte käydä lukemassa Hippo Taatilan loistavat NBA-koripallon historiasta kertova tarinasarjat näistä pikkumiehistä ja hongankolistajista. Vahva suositus.
Jos katsotaan koripalloa pelkästään pituuden näkökulmasta, maailman parhaat koripalloilijat pitäisi tulla Hollannista ja Islannista, koska näissä maissa ihmisten keskipituus on suurempi kuin missään muualla. Keski-Afrikan sademetsien pygmit ovat taas toisessa päässä listaa. Lajikohtaisesti pikajuoksijat ovat yleensä pitkiä, kestävyysjuoksijat lyhempiä. Ulottuvuudesta on hyötyä nyrkkeilyssä, uinnissa, koripallossa ja lentopallossa ja lyhyydestä taas voimistelussa.
*****
Lopuksi hieman valistuksen sanaa päihteistä. Joukkueurheiluun kuuluvat perinteiset saunaillat ja on ollut yllättävää seurata, miten ne ovat muuttuneet aikojen myötä. Meillä Vilppaassa edustusjoukkueen ”avausbastu” oli syyskuun puolivälissä, kun jenkit olivat saapuneet Saloon. Pääarkkitehtina hommasin jääkaapit täyteen juotavaa, mutta ainoat mitkä kylmästä loppuivat olivat Coca Colat, Jaffat ja Vichyt. Oi aikoja, oi tapoja!
Nuorten alkoholin kulutus on pudonnut radikaalisti vuosien varrella ja se on hyvä asia. Valitettavasti muut aineet ovat nousseet tilalle ja se ei ole yhtä hyvä juttu. En lähde spekuloimaan Lahti 2001 -skandaalia tai jääkiekosta tuttua nuuskan käyttöä. Olen toiminut opettajana yli 30 vuoden ajan ja tämän päivän suurin vitsaus koulumaailmassa on vape. Suuren suosion saavuttaneen viihdykkeen ongelma on, että sen haittavaikutuksista ei ole vielä samanlaista tutkimustulosta kuin alkoholista, huumeista tai tupakasta. Siksi uusi muotivillitys on lievästi sanottuna pelottava.
Koulussani oli viime viikolla kouluvierailulla opiskelijaryhmä Salon ammattioppilaitoksesta ja tunnin aihe oli osuvasti vape.
Jopa alakouluikäiset saavat hankittua sitä helposti ja makumaailmaa löytyy laidasta laitaan. Esitelmän aiheet hengitysteiden oireista, popcorn-keuhkoista, nikotiiniriippuvuudesta, hengittämiseen liittyvistä raskasmetalleista ja keuhkoille haitallisista pienhiukkasista avasivat silmäni siitä, miten suuresta ongelmasta on kyse. Olkoon tämä vetoomus kaikille meille vanhemmille – seuratkaa jälkikasvunne toimintaa.
Terveisin Presidentti (se toinen salolainen)