Pureudutaan ensiksi Mestarien liigaan, johon Salon Vilpas selvitti tiensä kaikkien odotusten vastaisesti Bulgarian karsinnoista. Tuskin kukaan olisi lyönyt etukäteen euroakaan Vilppaan jatkopaikan puolesta, sillä Sveitsissä suoritettu lohkoarvonta näytti pelottavan kovalta etukäteen. Avauspelissä vastaan vahva Patrioti Levice, seuraavaksi joko Bakken Bears tai Lansdtede Hammers ja mahdollisessa finaalissa joku neljästä kaavion toisella puolella olevista joukkueista. Odotettavissa ei siis kävelyä puistossa.
Slovakian Levicen rosteri näytti paperilla tuskaisen kovalta ja kotimatkan suunnittelun sijaan salolaisille varmistui kaksi lisäpäivää komeassa SamElyon Areenassa 87-90 voitolla. Maistui, täytyy myöntää. Vaikka suurin ansio meni kaksikolle Leland Walker (29) ja DJ Jeffries (26), voitto oli silti koko joukkueen näyttö yhtenäisyydestä.
Eurosarjoissa pitkään Tanskaa edustanut Bakken Bears oli etukäteen slovakkeja kovemmin puolustava joukkue, mutta lopputulos 90-72 oli yllättävän selvä eikä jättänyt varaa jossitteluun. Walker upotti kolmoset 4/5 ja kasasi nyt 33 pistettä, mutta unohtaa ei voi kotimaisten vahvaa panosta pakkipäässä.
Nälkä kasvaa sanonnan mukaan syödessä ja finaalissa vastaan tuli turnauksen kovin nippu, Samokovissa vahvasti esiintynyt CSU Oradea. Liukas Walker rankaisi romanialaisia peräti 42 pisteellä ja oli aivan pitelemätön läheltä ja kaukaa. Takamies ratkaisi pelin 0,8 sekuntia ennen summeria vapariviivalta ja Vilppaan 98-96 voitto tiesi paikkaa lohkovaiheessa. Kiitos Samokoville upeista muistoista. Niitä on mukava muistella vaikka eläkepäivillä.
Lohkovaiheen varmistuttua työmäärä Vilppaan toimistolla räjähti välittömästi käsiin, sillä rehellisyyden nimessä jatkopaikkaan ei oltu varauduttu ja kaikki jouduttiin luomaan tyhjästä. Vaatimukset eurokentillä ovat erittäin kovat FIBA:n puolelta ja Salohallia eivät järjestäjät edes harkinneet kotiareenaksi katsomokapasiteetin riittämättömyyden vuoksi. Siksi kotipelit on vietävä Turun Kupittaalle ja se aiheuttaa valtavasti lisäpuuhaa seuralle. Eikä siinä mitään, ”Kuppis” toimii varmasti oikein hyvin Vilppaan eurokotina ja uskotaan, että katsomoon löytää salolaisten lisäksi kiinnostuneita myös Turusta, Kaarinasta ja muilta lähipaikkakunnilta. Eihän tällaista herkkua ole ollut tarjolla pitkään aikaan näillä leveyspiireillä. CHL on niin nähty, BCL ei.
Lohkovaihe aloitettiin historiallisesta Ateenasta ja jättiyllätys jäi lopulta vain sekuntien päähän. AEK BC kuittasi viime hetken onnistumisillaan 95-93 voiton, mutta Vilpas oli se joukkue, joka jätti muistijäljen katsojille. Kuten AEK:n kaiken kokenut päävalmentaja Dragan Sakotakin totesi, paremmin valmistautunut joukkue hävisi. Se antaa uskoa, että lohkovaiheen viidessä jäljellä olevassa pelissä voittojakin voidaan ottaa. Jopa vieraskentillä. Se on silti merkillistä, miten paljon kahden pisteen tappio lohkon ylivoimaiselle ennakkosuosikille jäi ketuttamaan. Ihan oikeasti.
Alkukausi on osoittanut, että kaudesta on tulossa ennätyksellisen raskas. Vilpas vetää jouluun saakka poikkeuksetta kahta peliä viikkoon ja kolmea pahimmillaan. Siihen päälle matkustuspäivät Kreikkaan, Unkariin ja Belgiaan eli rasitus on hurjaa luokkaa. Ja mikäli jatkopaikka alkulohkosta toteutuisi, se vaatisi lisää kilometrejä keväälle ja kotimaan otteluohjelman rukkaamista uudestaan. Korihait-pelissä suoritetun Suomen cupin arvonnan jälkeen Vilppaalta pääsi iso huokaus, sillä tie Uuteenkaupunkiin on huomattavasti lyhyempi kuin Joensuuhun. Tässä otteluruuhkassa.
Valmennuksen kannalta suurin ongelma on, miten säilyttää tarvittava rytmi harjoitteluun. Kaksikon Savolainen-Rannikko täytyy miettiä tarkkaan harjoittelun ja palautumisen suhdetta ja olla samalla armelias joukkueelle. Aina se sadan prosentin keskittyminen ei vaan voi olla tapissa kohta loskaisessa tiistain Korisliigapelissä. Se on inhimillistä.
Jos katsotaan Vilppaan ohjelmaa, se kertoo tylyä kieltä tulevasta. Tällä viikolla KTP Basket Salossa ja Bisons Loimaalla. Ensi viikolla lähtö Unkariin maanantaina, peli tiistaina, paluu Suomeen keskiviikkona ja Seagulls vastaan lauantaina. Viikolla 44 kaksi vieraspeliä eli Seagulls tiistaina ja Lahti perjantaina. Viikko 45 Antwerp Kupittaalla tiistaina ja lauantaina mennään kohti Äänekoskea. Viikolla 46 Korihait Suomen cupissa keskiviikkona ja Kouvot vieraissa lauantaina. Ennen maajoukkuetaukoa matkustetaan vielä Belgiaan maanantaina, kohdataan Antwerp tiistaina, kotiin keskiviikkona ja lopuksi Karhubasket saapuu seuran 30-vuotisjuhlapeliin Salohalliin perjantaina. Eli 38 päivään 12 ottelua ja kuusi päivää ulkomaan reissuilla. Kymmenen päivän FIBA-tauko tulee todella tarpeeseen.
*****
Lopuksi kotoiseen Korisliigaan, joka on alkanut mielenkiintoisella tavalla. Kärkikolmikkona on Honka, KTP Basket ja Kipinä Basket ja niistä vain Kotkaa veikkailtiin sinne ennakkokaavailussa. Mikäs sen hienompaa. Nousija-Kipinä on aloittanut pirteästi ja innostus Äänekoskella tuntuu olevan kohdillaan. Joni Hautsalon ryhmä on vetänyt molempiin kotipeleihin yli tuhannen katsojan yleisön eikä kyse voi olla pelkästään Gettomasasta.
Keski-Suomen paluu liigakartalle on hieno juttu eikä Kipinä Basket ole riippuvainen pelkästään Hannes Pöllästä. Ilolla on tullut seurattua Daniel Rantapajun otteita uudella paikkakunnalla ja Topias Kuukkasen käsi on edelleen kunnossa. Ulkomaalaisosastolla Äänekoskella luotettiin nousujuhlissa olleisiin Jake Hilmeriin ja Jalen McCoyhin ja kaksikko on todistanut epäilyt turhiksi. McCoy on aloittanut 24 pisteen ja Hilmer 5.3 syötön keskiarvoilla. Kun urheilullinen Tristan Smith ja Derrin Boyd vaikuttavat pelimiehiltä, Kipinän menestys tuskin jää alkukauteen.
KTP Basket on ollut loukkaantumisista huolimatta odotetun hyvä ja Aapo Heinosen Honka jatkaa siitä, mihin se viime vuoden runkosarjassa jäi. Ennakkoluulottomasti, vauhdilla ja vihreä valo on heitoissa päällä koko ajan. Ja Alvar Peltoniemi on noussut liigan kotimaisen kaartin yläportaille.
Vaikeimmin kausi on lähtenyt käyntiin kolmella tappiolla liigan aloittaneilla Karhubasketilla, Korihailla, Bisonsilla, Pyrinnöllä ja Kouvoilla. Lakukaupungissa tehtiin jo ensimmäinen korjausliike, kun Brandon Stroud palaa tuttuun Kymeenlaaksoon, viidentenä ulkomaalaisena.
Onneksi Korisliigassa ollaan huomattavasti kärsivällisempiä kuin kotoisessa jääkiekkoliigassa, jossa valmentajapotkut ovat koko ajan nurkan takana. Ulkomaalaisosastolla vaihtoja tullaan varmasti näkemään vielä syksynkin aikana, mutta seurajohto lienee normaalia varovaisempi pitkien oleskelulupapäätösten vuoksi. Meillä Vilppaassa Jarred Godfreyn lupaa on odoteltu kohta kaksi viikkoa ja se on kieltämättä liian pitkä aika.
Sallittakoon Presidentin jakaa neljän kierroksen jälkeen pienet välipalkinnot liigamiehille. Hongan Iiro Tuomelle (15.8 pistettä) kolme tähteä, Joel Mäntyselle (16.7/10.0) kaksi ja yksi menee kotimaisille voimille, jotka ovat vallanneet 7/10 sijaa plus/miinuksissa yleensä jenkkien hallitsemissa tilastoissa. TOP-10 joukossa ovat Joel Mäntynen, Mikael Aalto, Daniel Dolenc, Jesper Granlund, Eero Innamaa, Alvar Peltoniemi ja Topias Kuukkanen. Eli heidän ollessaan kentällä joukkue on pärjännyt poikkeuksellisen hyvin. Hienoa.
Terveisin Presidentti (se toinen salolainen)