Kiitos ja kumarrus ensimmäiseksi koko Vilppaan yhteisölle. Teitte mahtavaa työtä läpi kauden ja se palkittiin Salohallissa 19. toukokuuta upealla tavalla. Täytyy myöntää, että en ole koskaan kokenut suomalaisessa korismatsissa sellaista tunnelmaa, mitä seiskapelin kolmetuntinen spektaakkeli piti sisällään. Katsomossa liki kolme tuhatta katsojaa, hallissa lämpöä kuin ruotsalaisessa saunassa ja huumaava meteli käynnistyi jo puolitoista tuntia ennen viimeistä ylösheittoa. Puhumme seurassa mielellään yhteisöstä ja onneksi meillä on iso sellainen. Siksi pieni pala pantterista kuuluu teille kaikille, jotka olitte omalta osaltanne mahdollistamassa seurahistorian toista mestaruutta.
Liigakausi näin Vilppaan silmin oli käsikirjoitettu upeasti eivätkä parempaan olisi pystyneet Hollywoodin ammattilaistekaan. Seuran kassa kiittää, sillä 58 päivän aikana pelattiin kahdeksan vierasmatkan lisäksi 11 kertaa kotona. Se kertoo, kuinka tärkeää on saada venytettyä kautta mahdollisimman pitkälle. Ja onneksi Vilpas ei voittanut kuutospeliä Joensuussa. Muuten se ikimuistoinen seiskapeli Salohallissa olisi jäänyt kokematta. Tähän yhtyvät varmasti kaikki ne 2922 katsojaa hikisessä Salohallissa.
Kiitokset myös Joensuun Kataja Basketille huikeasta finaalisarjasta. Uskon, että se hopeakin kirkastuu Pielisjoen suulla ja sitä osataan arvostaa maakuntakeskuksessa. Hyppy hopealle seiskasijalta on harvinaista herkkua.
Vilppaalle Suomen mestaruus oli toinen, mutta tunnelmat pelin jälkeen olivat aivan erilaiset koronakeväällä 2021. Vaikka sanotaan, että se ensimmäinen kulta tuntuu parhaalta, nyt pistettiin kyllä reilusti lisämausteita viiden vuoden takaiseen soppaan. Juhlat jatkuivat mitaliseremonioiden jälkeen kannattajien kanssa yläkerran ravintola Pelimannissa ja meno oli melkoinen. Loppuviikko olikin sitten raskasta aikaa ja kraanavettä meni vain hampaiden pesuun.
Torille ei valitettavasti päästy Salon kevätmarkkinoiden vuoksi, mutta olihan se Salohallin kiitosjuhlakin hieno kokemus ja fanit pääsivät ottamaan selfiet ja nimmarit vielä kerran joukkueelta. Iso kiitos pelaajille, valmennukselle, staffille, taustajoukoille, talkoolaisille, kannustajille, yhteistyökumppaneille ja Salon kaupungille. Se näkyvyys, minkä Suomen mestari Vilpas rakkaalle kaupungille toi kauden aikana, sitä on vaikea mitata euroissa.
Kiitokset myös paikalliselle Salon Seudun Sanomille ja sen asiantuntevalle urheilutoimitukselle. Osoititte taas kerran, miksi SSS kannattaa tilata kauempanakin oleville paikkakunnille. Juttua koriksesta riittää enemmän kuin muualla.
*****
Juhlat on nyt juhlittu ja on palattu arkeen. Pantteripatsas on kierrellyt ympäri eteläistä Suomea ja tulevan joukkueen kokoaminen on hyvässä vauhdissa. Mestarijoukkue tulee muuttumaan, se on selvää. Nyt on solmittu sopimukset kolmen uuden pelaajan kanssa eli tervetuloa Saloon Riku Laine, Aamos Laavainen ja Simeon Stefanovic. Lähdetään siitä, että pantterin koti säilyy Salossa ensi kaudenkin jälkeen.
Tuoreelle ylioppilaalle Samu Adlerille onnenpotkut takalistoon. Samun yo-juhlat jäävät lyhyiksi, sillä nuori mies lähtee jo torstaina Italiaan, 5-7. kesäkuuta järjestettävälle Adidas Eurocampille. Se on oiva paikka lisänäytöille nuorelle takamiehelle. Siitä ura jatkuu Indianapolisissa, Butlerin yliopistossa ja sen jälkeen taivas onkin avoinna tuoreelle ”bulldogille”. Uskoisin, että Butlerissakin seurattiin ilolla finaalien MVP:n ja Korisliigan vuoden pelaajan otteita kevään pudotuspeleissä.
Kiitokset myös Luukas Vaaralle, jonka kolmen vuoden Salo-keikka tuli päätökseen. ”Luke Dangerin” mietteet tulevasta ovat vielä auki, mutta sen verran iso mies paljasti lähtiessään, että italian tai ranskan kielen opiskelut kiinnostaisivat…
*****
Jälleen kerran täytyy antaa kiitosta Vilppaan valmennukselle ja manageri Jokiselle hyvästä duunista värväyspuolella ja mestarijoukkueen kokoamisesta. Yksi mestaruuden kulmakivistä tehtiin jo kesällä, kun jokaiselle pelipaikalle hankittiin riittävän tasokkaita palasia. Ei haitannut, vaikka Samu Adler ja Mikko Koivisto viettivät pitkät tovit sairastuvalla ja kultakimpale Claudell Harris Jr myytiin Kreikkaan heti alkukaudesta. Rosteri oli tarpeeksi laaja pantterille.
Ulkomaalaisvahvistukset osuivat kohdilleen ja ensiksi täytyy nostaa esiin Jalen Brooks, jonka kipukynnys osoittautui piinkovaksi. Moni pelaaja olisi siirtynyt sivuun parantelemaan vammojaan, ”JB” ei. Jokaisen vamman luettelemiseen ei alakoulun reppuvihko riittäisi, mutta kertaakaan Louisianan mies ei kyseenalaistanut pelaamistaan tai harjoitteluaan. Todellinen soturi!
Ze´Rik Onyeman hankintaa kritisoitiin turhankin paljon kauden aikana, mutta eiköhän ne aktiivisimmatkin arvostelijat hiljentyneet viimeistään seiskafinaalin jälkeen. 206-senttinen Teksasin voimapesä dominoi kolmen sekunnin aluetta diktaattorin ottein ja iski ratkaisufinaalissa huikeat yhdeksän donkkia Katajan sukkaan. Yhdeksän! Salohallin juhlahumussa illan dj soitti Onyemalle omistetun biisin, sillä isosta miehestä paljastui kauden aikana ainakin yksi odottamaton tieto. ”Z” kuuntelee vapaa-ajallaan ABBAa.
Kentuckyn yliopiston power forward Ansley Almonor hankittiin Saloon nelospaikalle heittäjäksi se sitä hän myös oli. Kentuckyn seniorikaudella Almonor nousi menestyksekkään opinahjonsa kautta aikojen ykköseksi upottamalla pelitilanneheittonsa vähintään 50%, kolmoset 40% ja vaparit 90%. ”Ans”oli koko Korisliigan tarkin pelaaja kolmoskaarella (42.7%) ja vapariviivalla osumatarkkuus oli kiitettävää (87.2%). Ja pitkä kausi osoitti, ettei isoa laituria kannata jättää vapaaksi kulmakolmosissa.
Ehkä se ratkaisevin palanen mestaruuteen löytyi kuitenkin tammikuussa, kun jokaisen perheen unelmavävy Jack Forrest liittyi joukkueeseen. Vilppaan onni taisi olla, että neljä ottelua punavalkoisissa pelannut Ty Johnson loukkaantui ja sopimus purettiin. Vilpas päätti hankkia riveihinsä ensiksi Teemu Suokkaan paikkaamaan takakentän vajetta ja heti perään lääkäriperheen vesan Forrestin laituriksi. Kreikan Lavriossa edelliskaudella palloillut Forrest osoittautui nopeasti pelimieheksi ja oli monipuolisuudellaan tärkeä lenkki mestaruuteen. Ensi kaudella nelikosta tuskin ketään Salossa nähdään, mutta ainahan saa haaveilla…
*****
Reilun viikon päästä tiedetään, millä joukkueilla pelataan Korisliigaa 2026-2027. Suurimmat jännitykset ovat varmasti Äänekoskella, jossa I divisioonan voittanut Kipinä-Basket odottelee kuumeisesti lopullista päätöstä. Olisihan se aika saada Keski-Suomesta pitkästä aikaa joukkue liigakartalle, sillä edellisestä kerrasta on kulunut jo 21 vuotta. Tuolloin kauden 2004-2005 päätteeksi Äänekosken Huima putosi I divisioonaan voitettuaan 36 pelistään viisi. Sitä edeltävällä kaudella sarjassa pelasi kaksi Keski-Suomen joukkuetta pääsarjatasolla ja silloin BC Jyväskylän kohtalona oli vaihtaa sarjatasoa. Aukko Jyväskylän talousalueella sietäisi paikata.
Vilppaalle pantteripatsaan kotiutus tarkoittaa myös lähtöä Euroopan kentille. Suomen mestarille avautuu paikka Mestarien liigan karsintoihin ja niihin ollaan velvoitteiden mukaisesti lähdössä. Rytas Vilnius on hallitseva mestari, kun se kaatoi BCL finaalissa Ateenan AEK:n 92-86. Pronssit vei Unicaja Malaga ennen Teneriffaa. Minne Vilppaan tie karsinnoissa vie, se on vielä hämärän peitossa. Jos turnauspaikan saisi valita, omat suosikit olisivat ehkä Kreikka tai Italia. Turkkikin kyllä kävisi…
Edellisen kerran Vilpas oli europeleissä mukana syksyllä 2021. Mestarien liigan karsinnat järjestettiin silloin Kreikan Ateenassa, mutta koronarajoituksien vuoksi nähtävyyksien katselut jäivät vähiin. Akropolis-kukkula nähtiin sentään hotellin kattoterassilta, mutta muuten päivät vietettiin hotellilla tiukkojen rajoitusten mukaan. Pelit historiallisessa Ateenassa jäivät yhteen, kun Romanian mestari Cluj-Napoca osoittautui liian kovaksi avauspelissä ja euroseikkailu jäi lopulta viiden päivän mittaiseksi.
Mestarien liigan karsijoille pääsy lohkovaiheeseen on tehty vaikeaksi. Viime kaudella BCL-liigan 32 joukkueesta 28 sai paikan ilman karsintoja ja vain neljälle parhaalle karsijalle avautui paikka jatkoon. Mestarien liiga aloitettiin lokakuun alussa ja Vesa Vertion Rytas nosteli pokaalia toukokuun 9. päivä. Mikäli joukkueen matka tyssää karsintoihin, siitä on mahdollisuus jatkaa vielä FIBA Europe Cupiin. Se ei vaan ole kovin houkutteleva vaihtoehto, kysykää vaikka Kauhajoelta.
*****
Korisliigan siirtomarkkinoilla on ollut suhteellisen hiljaista toistaiseksi. Vilpas on ollut aktiivisin ja sainannut Riku Laineen, Aamos Laavaisen ja Simeon Stefanovicin. Korihaihin menevät Trey Niemi ja Tommy Murr (USA), Lassi Nikkarinen palaa ulkomailta Seagullsiin ja vuoden kehittynein pelaaja Riku Korhonen vaihtaa Hongan vihreät Lahden mustiin. Varmaa on, että vauhti kiihtyy kesän edetessä ja ulkomaalaisten kanssa ei ole vielä kiirettä. Vilppaalla ehkä kiire on suurin, sillä joukkue pitää olla kasassa hyvissä ajoin Mestarien liigan vuoksi. Karsintoihin on aikaa enää reilut kolmisen kuukautta.
Mielenkiinnolla odotetaan, miten Korisliigan sarjajärjestelmän uudistus toteutuu. Vanha jatkosarjasysteemihän heitettiin romukoppaan ja nyt mennään kolminkertaisella ja 34 ottelun runkosarjalla. Pudotuspeleihin selviytyy kymmenen joukkuetta kahdeksan sijaan ja Suomen cup on palaamassa ohjelmaan. Uudistus tulee helpottamaan seurojen ennakointia tuleviin otteluihin ja sarjakalenteri saadaan parempaan kuosiin. Se pitää myös jännityksen yllä pudotuspelipaikoista pitemmälle.
Tuli ajankuluksi vierailtua Eurobasketin sivuilla ja tuntuu, ettei Suomessa pelanneita pelaajia ainakaan Israelin nykytilanne pelota. Siellä pelasi viime kaudella tukku tuttuja miehiä Korisliigasta, kuten seuraava lista osoittaa: Collin Malcolm, Max Brooks, Elijah Stewart, Damian Dunn, Qua Grant, Wesley Cardet, Taz Sherman, Tamage Teel, Chris Clarke, Richaud Pack, Brandon Tabb, Jared Billups sekä Vilppastakin tutut Ira Lee ja Brandon Edwards. Palkkataso kuumassa Israelissa lienee niin kova, että paluumuuttajia tuskin Suomeen päin on tulossa.
Ensi kauden valmentajapaletti Korisliigassa on lähes valmis, Kipinä-Basketia (?) lukuun ottamatta. Onnittelut Michael Poundsille ensimmäisestä päävalmentajapaikasta Loimaalle ja Teemu Turuselle Lahti Basketballin uutena päävalmentajana. Valta vaihtuu myös Kotkassa, kun liigan kokenein (16. kausi) päävalmentaja Greg Gibson siirtyy Darko Mihajlovicin tilalle ja Korihaissa Pieti Poikola (10. kausi) korvaa Ivan Ivanovicin.
Kokemusta löytyy myös Petri Virtaselta, jolla käynnistyy seitsemäs kausi Kataja Basketin peräsimessä. Jussi Savolainen aloittaa viidennen kautensa Vilppaan päävalmentajana, samoin Tero Hassinen Pyrinnössä. Aapo Heinoselle alkaa neljäs kausi Hongassa ja Konsta Mastomäki lähtee kolmanteen liigakauteensa, nyt Kauhajoella. Toisen kauden aloittavia ovat Kari Kurronen Kouvoissa sekä Timo Saukkola Seagullsissa.
*****
Lopuksi on onnittelujen aika. Onnea Koripalloliiton päätösgaalassa palkituille eli Korisliigan vuoden pelaaja ja finaalien MVP Samu Adler, vuoden ulkomaalaispelaaja Frank Champion, vuoden puolustuspelaaja Jesper Granlund, vuoden kuudes pelaaja Iiro Tuomi, vuoden kehittynein Riku Korhonen, vuoden tulokas tulokas Ville Tahvanainen, vuoden valmentaja Aapo Heinonen, vuoden erotuomari Ari Mikkola, vuoden vapaaheittäjä Henri Kantonen, Framin pytty Bisons Loimaa sekä paras toimitsijapöytä Helsinki Seagulls. Onnea myös muille palkituille sekä viidelle uudelle Hall of Famen jäsenelle. Mieltä lämmittää myös Vilppaalle osoitettu kunnia vuoden koripalloilmiöstä eli seuran ottelutapahtumista. Tehty työ ei ole mennyt hukkaan.
Onnittelut loistavaa työtä Vilppaankin peräsimessä tehneelle Joonas Iisalolle, joka aloittaa kesäkuussa Koripalloliiton pelaajakehitysvastaavana suomalaisen pelaajapolun kokonaisvaltaisena kehittäjänä. Hieno juttu, Joonas! Onnea myös Vilppaasta tutulle Juuso Sainiolle. Pesti naisten Korisliigan päävalmentajana Vimpelin Vedossa varmasti maistuu.
Terveisin Presidentti (se toinen salolainen) – ei enää yksinkertainen mestari